5.5.2016

Opiskelijablogi pohti tulevaisuuden työelämävalmiuksia.

Neljä Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden P2P-opiskelijaa Hyvinkään kampukselta tutkivat projektissaan tulevaisuuden opiskeluun, työelämään ja yrittäjyyteen vaikuttavia asioita. Projektitiimi julkaisi kevään aikana kahdeksan blogikirjoitusta aiheesta.

Blogikirjoituksia varten projektitiimi haastatteli yrittäjiä, opiskelijoita sekä opettajia. Erilaisia näkökulmia tulevaisuuden työelämään saatiin muun muassa futurologi Tarja Meristöltä sekä startup-yrittäjä Anne Oksaselta. Omaa tulevaisuuttaan pohtivat myös Riihimäen lukion abiturientit.


Tulevaisuuden työelämä murroksessa

Tulevaisuudessa työelämässä työntekijässä ei välttämättä enää arvosteta samoja ominaisuuksia ja taitoja kuin nyt. Lähes kaikki projektitiimin haastattelemat henkilöt ennakoivat tiettyjen ominaisuuksien korostuvan työntekijöitä valittaessa. Näitä ovat muun muassa joustavuus ja oma-aloitteisuus. Moni asiantuntija epäilee myös perinteisen hierarkisen urakehityksen muuttuvan horisontaalisemmaksi, jolloin perinteisen ylennyksen tavoittelemisen sijaan työntekijä keskittyy kehittämään osaamistaan laajalalti ja kokonaisvaltaisesti.

Tiedustelimme mielipiteitä myös yrittäjyydestä ja globalisaatiosta. Niin opiskelijat kuin opettajatkin kokivat yrittäjyyden ja sen lisäämisen tärkeäksi. Oppilaat totesivat, ettei yrittäjyys välttämättä sovi kaikille, opettajat puolestaan tunnistivat yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjämäisen asenteen tarpeen ja sen tuomisen opettamiseen mukaan. Globalisaatio koettiin mahdollisuutena ja eri kulttuurien tuntemus vahvuutena. Laajat verkostot ja jatkuva yhteydenpito maailmanlaajuisesti tulevat olemaan olennainen osa tulevaisuuden työelämää.


Laajaa kiinnostusta ja keskustelua

Opiskelijablogi keräsi satoja kävijöitä ja kaiken kaikkiaan lähes tuhat katselukertaa. Julkaistut kirjoitukset kirvoittivat myös keskustelua blogin kommenttiosiossa. Blogia voi käydä lukemassa ja kommentoimassa osoitteessa laureahyvinkaa.blogspot.fi.


Lisätietoja:
Projektipäällikkö
Aleksi Ahtiainen
045 1393605
aleksi.ahtiainen@student.laurea.fi

28.4.2016

Oma-aloitteisuudella ja käytännön osaamisella voittoon!

Terve! Jalkauduimme Hyvinkään kampuksen käytäville kyselemään muiden opiskelijoiden mietteitä tulevaisuuden opiskeluun, työelämään ja yrittäjyyteen.

Opiskelijoiden mielestä tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja ovat erityisesti laaja-alainen osaaminen, oma-aloitteisuus, täsmällisyys, sekä luotettavuus. Opiskelijat tuumaavat myös, että vahva työmoraali ja käytännön osaaminen ovat kovaa valuuttaa työnantajien silmissä. Tulevaisuus nähdään yleisesti haastavana ja taitojen jatkuva kehittäminen on erittäin tärkeää. Yrittäjyys polarisoi mielipiteet melko vahvasti, toiset painottivat yrittäjyyden vapautta ja mahdollisuutta olla itsensä herra, toiset taas päivittelivät Suomen byrokratiaa ja yrittämisen vaikeutta ja sääntöviidakkoa.

Kysyimme opiskelijoilta seuraavat kysymykset:
- Kuka olet/mitä opiskelet?
- Mikä on unelmatyösi tulevaisuudessa?
- Mitä taitoja, valmiuksia tai asennetta luulet työnantajan arvostavan tulevaisuudessa?
- Miten opetusta tulisi kehittää tukemaan paremmin työelämävalmiuksia?
- Oletko ajatellut/haaveillut yrittäjyydestä tulevaisuudessa? Miksi?

Sosionomiopiskelijan mietteitä alla:
Unelmatyöni tulevaisuudessa on tehdä töitä esimerkiksi ongelmanuorten kanssa.
No eiköhän työnantaja arvosta koko ajan vaan enemmän ja enemmän sitä että työntekijä on mahdollisimman moniosaaja ja että sillä on kiinnostusta ja halua kehittyä omissa duuneissaan jatkuvasti.
Kaikkia sosiaalipuolen asiakasryhmiä olisi voitu käydä hieman tarkemmin läpi.   
Ja ei, en oo haaveillut yrittäjyydestä, se ei vain ikinä ole houkutellut mua millään tavalla.

Tradenomiopiskelijan huumorilla höystetty kannanotto:

Opiskelen Hyvinkään Laureassa liiketaloutta. Unelmatyöni tulevaisuudessa on palkallinen varhaiseläke, mutta konsulttina toimiminen yritystoimintaan liittyvissä asioissa olisi kanssa ihan ok. Uskon, että työnantajat arvostavat tulevaisuudessa eniten moniosaajia/tiimipelaajia, sillä työpaikkoja karsitaan rankalla kädellä ja jonkun täytyy kuitenkin hoitaa pois potkittujen hommat omien töidensä ohella. Monipuolinen ja käytännönläheinen opetus luokin parhaimman pohjan opiskelijalle, jotta oikean työelämän pohjaton lohduttomuus ja arvaamattomuus näkyy ja tuntuu myös opiskellessa. Olen joskus haaveillut yrittäjyydestä, mutta mieluummin jossain muualla kuin tässä byrokraattisessa kiirastulessa, joka kulkee nimellä Suomi.

Näin sairaanhoitajaksi opiskeleva miettii tulevaisuutta:

Tulevaisuudessa unelmatyö on akuutilla ja kirurgisella puolella. Kuitenkin myös kiinnostaisi jatkaa opiskeluja mahdollisesti kätilöksi. Eli tulevaisuuden suunnitelmat on vielä vähän auki
Sairaanhoitajalta vaaditaan monipuolisesti taitoja oikeastaan kaikilta sairaanhoidon osa-alueilta, koska tilanteet voi hoitotilanteessa muuttua niin nopeesti et niissä on sit osattava toimia eikä virheisiin oikeen oo varaa. Työnantajakin varmasti arvostaa monipuolista ammattitaitoa ja hoitotilanteissa sellasta määrätietoisuutta. Työnantajat arvostaa varmasti myös hyviä vuorovaikutustaitoja niin potilaan kuin muidenkin hoitajien välillä.
Opetuksessa voisi olla enemmän käytäntöä. Tietysti harjoitteluja on suht paljon mut ennen harjoittelua kaipais ehkä enemmän käytäntöä ja verkkokursseja vois olla vähemmän ja ihan kunnollisia luentoja enemmän.
En oo ajatellut yrittäjyyttä enkä siitä mitenkää haaveile. En oo ikinä ollut mitään yrittäjätyyppiä että se ei oo ikinä oikeen tuntunu omalta jutulta

Tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot ovat monen opiskelijan mielestä laajat. Dynaamisessa työympäristössä tarvitaan luonnollisesti lukuisia eri taitoja. Itsensä jatkuva kouluttaminen ja taitojen päivittäminen kuuluvat tulevaisuudessa todennäköisesti useamman ihmisen elämään.

Tiedotusvälineissä puhutaan nykyään usein yrittäjyyden lisääntymisen tarpeesta Suomessa. Yrittäjyys ei kuitenkaan vetoa kaikkiin sen tarjoamista vapauksista ja mahdollisuuksista huolimatta, vaan monet näkevät vain yrittäjyyden varjopuolet tai kenties painottavat niitä liikaa. Mitä mieltä sinä olet? Onko maailman parhaaksi maaksikin rankattu Suomi yrittäjän luvattu maa, vai jotain muuta?

Ensi viikolla luvassa kokoelma kaikista kirjoittamistasmme blogeista! Mielenkiintoisimmat, ajatuksia herättävimmät ja parhaat palat kevään ajalta ensi viikon torstaina. Finaali odottaa...

laremultitask.png


Käy katsomassa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin youtube-kanavalta videoita tulevaisuuden työelämästä osoitteessa: https://www.youtube.com/channel/UCjZswqzAUh2nVCMAsVHjaMw/playlists

21.4.2016

Tulevaisuus lukiolaisten silmin

Heippa! Blogimme jatkuu viikoittaiseen tapaan ja tällä kertaa saimme lukiolaisilta nuorekasta näkökulmaa tulevaisuuden työelämästä. Ota kuppi kuumaa ja lue heidän mietteensä.

Seuraavaksi kahden riihimäkeläisen abin ajatuksia:

Tulevaisuuden opiskelu painottuu toivottavasti ja todennäköisesti kaikissa korkeakouluissa, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa, vielä ryhmä- ja työpainotteisemmaksi. Se, että saa jo opiskeluaikana konkreettisesti kokea, millainen on se ammatti, johon opiskellaan, on äärettömän tärkeää. Silloin ei mene heti sormi suuhun kun ensimmäisen kerran pitää oikeasti töitä tehdä.

"Tulevaisuuden opiskelu painottuu todennäköisesti vielä ryhmä- ja työpainotteisemmaksi"

Tulevaisuuden opiskelu aiheuttaa paniikkia, sillä uutisia seuraamalla on tullut käsitys, että opiskeluun pääsy vain vaikeutuu ja opiskeluista selviäminen esimerkiksi rahallisesti ei tule olemaan helppoa. Kun päättäjät painottavat nopeiden opiskeluiden ja töihin pääsyn tärkeyttä, jotta saadaan talous kuntoon, eivät he tunnu sitä ainakaan auttavan leikkauksillaan. Siitä huolimatta opiskeltava on.

Yrittäjyys tulevaisuudessa luultavasti yleistyy. Kun työpaikat ovat kiven alla ihmiset kehittävät itselleen töitä. Yrittäjäksi alkamisen kynnys madaltuu kun enemmän ihmisiä tarttuu niin sanotusti härkää sarvista. Tällöin muut näkevät ettei yrittäjyys ole pelottava mörkö jonka olemassaolosta ei puhuta.


Tulevaisuudessa tärkeät taidot ja osaamiset ovat yllättävän yksinkertaiset: kyky joustavuuteen ja kyky toimia eri alojen välillä. Työmarkkinat vaihtelevat ja muuttuvat nykyään hyvinkin paljon, joten ei voi olettaa tekevänsä vain yhtä asiaa työssään. Toinen todella mainitsemisen arvoinen asia on itsensä jatkuva kouluttaminen. Vaikka pysyisi samalla alalla on tärkeä kouluttaa itseään, sillä muuten tippuu kilpailusta. Ei riitä, että on kerran käynyt koulut ja opiskellut, vaan taitoja täytyy päivittää jatkuvasti.
-Abit 18v

"Vaikka pysyisi samalla alalla, on tärkeää kouluttaa itseään ja päivittää tietojaan jatkuvasti"

Työelämässä tarvittavia taitoja on nykypäivänä ainakin tietotekniikkataito, koska tekniikka on tänä päivänä niin kehittynyttä. Tärkeää on myös hyvä kielitaito. Pitää olla myös sosiaalinen ja tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen.
-Lukiolainen 17 v.

Lukiossa oppii vuorovaikutustaitoja esimerkiksi ryhmätöiden kautta. Esiintymistaito on myös erittäin hyödyllinen taito tulevaisuutta varten ja sitä harjoitellaan lukiossa paljon. Tärkeää on myös hoitaa asiat täsmällisesti, mikä oleellista niin lukiossa kuin työelämässäkin.
-Lukiolainen, 17 v.

Uskon, että tulevaisuuden työelämässä etenkin verkostoitumis- ja ryhmätyötaidot tulevat olemaan tärkeitä. Niitä oppiikin lukion jatkuvasti vaihtuvissa ryhmissä. Lisäksi luovuus ja uusien ideoiden kehittely tulevat varmasti olemaan tärkeitä.
-Lukiolainen, 17 v.


Tarvitsen todennäköisesti tulevaisuuden työelämässä kärsivällisyyttä, sosiaalisia taitoja ja fysiikkaa. Lukiossa oppii fysiikkaa ja kärsivällisyyttä oikeastaan fysiikan tunneilla parhaiten, koska fysiikassa tehdyt laskut tarvitsevat kärsivällisyyttä ja fysiikan tietämystä. Sosiaaliset taidot kehittyvät lähes jokaisella kurssilla kun tehdään ryhmätöitä.​
-Lukiolainen, 18 v.

Ensi viikolla opiskelijoiden mietteitä tulevaisuuden opiskeluun, työelämään ja yrittäjyyteen!

 


14.4.2016

Seikkaillen yrittäjyyteen


Terkut SeikkailuSveitsistä! Tällä viikolla jatketaan yrittäjyys-teemalla. Haastattelimme yrittäjyydestä Anne Oksasta, seikkailupuisto SeikkailuSveitsin perustajaa, joka opiskelee Laureassa liiketaloutta.




Miten ikkunakauppiaasta tuli seikkailupuiston toimitusjohtaja? Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Anne työskenteli 15 vuotta rakennusteollisuudessa myyden ovia ja ikkunoita. Työtehtävien muuttuessa hänelle aukeni mahdollisuus lähteä opiskelemaan ja Oksanen aloitti liiketalouden opinnot Laurea-ammattikorkeakoulussa. Jo pääsykoemateriaalia lukiessa Annelle syntyi ajatus työllistää itsensä ja mahdollisesti muutaman muunkin.
Mahdollisuudet on nähtävä suurempana kuin haasteet" -Anne Oksanen
Annen resepti yrittäjänä menestymiseen on teoriassa yksinkertainen, mutta käytännössä astetta vaikeampi. Kaikki lähtee pohjimmiltaan uskalluksesta sanoa idea ensimmäisen kerran ääneen. Luottamus omiin taitoihin ja itseensä uskominen ovat olennaisia osia yrittäjäksi aikovalla persoonalla. Kaikessa yritystoiminnassa on haasteensa, mutta mahdollisuudet pitää nähdä isompana kuin nämä haasteet, tiivistää Anne.

latenasufinaalin.png



Tulevaisuuden työelämässä Anne painotti asiakaslähtöisyyttä ja asiakaspalveluhenkeä. Iloinen asenne työhön ja oman persoonansa vahvojen puolien löytäminen ovat valttia tulevaisuudessa. Energinen toimitusjohtaja arvostaa lisäksi oma-aloitteisuutta ja toimeen tarttumista.

Mitä lukiolaiset ajattelevat tulevaisuuden opiskelusta? Entäpä työelämästä? Ensi viikolla luvassa lukiolaisten ajatuksia ja pohdintaa.

7.4.2016

Reframing the economy

Viikoittaisen blogiannoksen aika! Tällä kertaa tuomme teille kansainvälistä näkökulmaa kokeneelta yrittäjältä. Teksti tarjoaa ajatuksia herättäviä huomioita Suomen taloudesta ja koulutusjärjestelmästä, sekä henkilökohtaisista työelämävalmiuksista.
Most employers will tell you that what they look for in a new (junior?) staff member is experience and skills and NOT qualifications. Some qualifications – such as licenses to practice – are useful. But at the end of the day when starting off it is what somebody can do rather than what they know that often counts (put differently, do you know how to drive a car rather than understand the internal working of the combustion engine?).


This raises an important question about the role of (higher) education. There is no doubt that the Finnish education system is excellent – especially at primary and secondary school level. But with double digit unemployment should we continue to promote Higher (rather than Further) education? The jury is out in terms of whether there is a correlation between levels of Higher Education and economic prosperity - in fact, some countries, such as Switzerland, comparative levels of Higher Education are quite low.
“The need to diversify the economy is of paramount importance”
And then we need to consider how to re-frame the economy. Companies like Nokia (and Supercell) are the exception not the rule. Their success (and failures) should be celebrated. But can we build a sustainable economy and jobs simply on the idea of technology and start-up? Nokia has shed thousands of jobs and Supercell’s contribution to employment – although welcome – is fairly modest. In fact we must not forget that some high tech companies – for example, Rovio Entertainment – have reduced staff. The point here is very simple: the need to diversify the economy is of paramount importance. And to support this endeavour we need to re-consider what we mean by education and work?

Seuraa blogia jatkossakin, postaamme uuden tekstin viikottain. Until next time!

31.3.2016

Yritysfuturologin mietteitä itsensä työllistämisestä.

Blogimme jatkuu yrittäjyyden parissa! Tällä kertaa haastateltavana oli Tarja Meristö, yritysfuturologi ja yliopettaja Laureassa, jolta saimme kattavan kuvauksen tulevaisuuden yrittäjyydestä. Harkitsetko yrittäjäksi ryhtymistä ainakin jossain elämän vaiheessa? Sit back, relax and let these tips osmose into your mind.

“Yrittäjyys on tulevaisuudessa enemmän sääntö kuin poikkeus” - Tarja Meristö

Tarja tuumaa yrittäjyyden lisääntyvän tulevaisuudessa, sillä yrittäjä ei ole pelkästään tuloja hankkiva superyksilö, jolla on vahva missio, vaan yrittäjäksi ryhdytään yhä useammin toimeentulon ja vapauden takia. Vastuu omasta työstä on yhä useammin henkilöllä itsellään. Organisaatiot rakennetaan Lean-mallisesti eli turhaa porukkaa karsitaan entistä enemmän. Lean-filosofialle tyypillisiä piirteitä ovat myös käyttäjälähtöisyys, systemaattinen ongelmien ratkaisu ja tehokas tiedon jakaminen ja soveltaminen. Tämän takia itsensä johtaminen tai jopa kiertävä tiimijohtaminen nousee suurempaan rooliin. Tarjan villin vision mukaan tulevaisuudessa esimerkiksi toimitusjohtajuus voi olla kiertävä.Tästä johtuen jokainen pääsee vuorollaan elämää suurempiin hommiin, innovoimaan ja luomaan uutta.

“Itsensä johtaminen nousee tulevaisuudessa suurempaan rooliin” - Tarja Meristö

Mitä suomalaisessa yrittäjyydessä tulisi parantaa? Tarja nostaa esille kokemuksen ja etenkin epäonnistumisen arvostuksen puutten. Konkurssiin ajautunut, “monessa liemessä keitetty” yrittäjä tulisi pikemminkin nähdä sopivampana kandidaattina kuin tasainen puurtaja. Yritysmaailmassa harkittujen riskien ottaminen on suotavaa. Myös PK-yrittäjien arvostus kohoaa suuryrityksiin verrattaessa. Tulevaisuudessa yrittäjyydelle haetaan syvempää tarkoitusta, korkeamman tason tarpeiden täyttämistä esimerkiksi vammaishoitoon liittyvien yritysideoiden avulla.


Tarjan pohtimat neljä yrittäjyystyyppiä, smart up, spark up, start up ja stars up, mitä seuraavaksi? Edellä mainitut termit kuvaavat yrittäjyyden eri muotoja. Smart up yrittäjyys panostaa kestävän liiketoiminnan kehittämiseen ja tutkimukseen panostamiseen. Spark up keskittyy työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun. Start up yrittäjyys perustuu itsensä työllistämiseen ja toimeentulon hankkimiseen. Stars up yrittäjyys on maailman pelastamiseen kohdentuvaa ja korostaa merkityksellistä tekemistä

Tulevaisuudessa valtio voi helpottaa yritysten asemaa ja yrittäjyyttä purkamalla niitä koskevia lakeja ja asetuksia. Myös byrokratian vähentäminen helpottaa yritysten lupa- ja kirjanpito-ongelmia, ns. normienpurkutalkoot ovat jo nykyäänkin käytössä, tästä voisi esimerkkinä mainita kauppojen vapautuneet aukioloajat. Tarja huomauttaa kuitenkin, että sääntöjen purku ei koske lakeja ja asetuksia, jotka ovat laadun takeena, sillä näiden asetuksien höllentäminen voisi johtaa laadun heikkenemiseen.

Seuraavalla viikolla luvassa spesiaaliblogipostaus kokeneelta kansainväliseltä yrittäjältä. Nail biting waiting!

“Entrepreneurship is living a few years of your life like most people won´t, so that you can live the rest of your life like most people can´t.” -Anonymous

24.3.2016

A dynamic future - do you have what it takes? Part 2

Kirjoitimme viime viikolla tulevaisuuden työelämävalmiuksista. Voit lukea kirjoituksen tästä.

Onko suomalainen koulutusjärjestelmä maineensa veroinen? Entä millaiseksi johtaminen kehittyy tulevaisuudessa? Blogimme jatkuu Seijan ajatuksilla koulutuksesta, työurista ja johtamisesta.

Maanantai kello 8.00. Kyllä, arvasit oikein, viikko starttaa taas mukavasti pitkällä luennolla! Aiheina laskentatoimi ja rahoitus, yritysjuridiikka, kansainvälinen liiketoiminta ja logistiikka. Päivän kruunaa tietenkin ruotsin luento. Innostuneisuutesi varmasti säteilee ympärillä oleville ihmisille ajatellessasi pöydän ääressä istumista ja jatkuvaa muistiinpanojen kirjoittamista. Monotonisen päivän tuloksena olet oppinut vaikka mitä! Kuvailimmeko juuri liiketalouden opiskelijan energisen maanantaipäivän?

“Nuoret ovat parhaita innostamaan ikäistään joukkoa” - Seija Paasovaara

Seijan mielestä koulussa opetettavat tiedot ja taidot täytyy saada lähemmäs nuorten arkea. Tällä hetkellä monet oppilaitokset ovat irrallaan nuorten elämässä, opetustavat pitää saada lähemmäs nuorten elämää ja hakea sieltä esimerkkejä uusien työelämätaitojen oppimiseen. Nuoret ovat parhaita innostamaan ikäistänsä joukkoa.

Seija toteaa, että tulevaisuudessa esimerkiksi lukiossa matematiikan opetuksen pitäisi olla käytännönläheisempää ja sitä voisi enemmän yhdistää arjessa tarvittaviin matematiikan taitoihin. Matematiikassa voitaisiin esimerkiksi laskea päivän budjettia, miten saada rahat riittämään nuorten päivittäiseen elämään tai esimerkiksi 18-vuotisjuhliin. Kuulostaa paljon mielenkiintoisemmalta ja hauskemmalta oppia esimerkiksi logaritmit ja derivaatat arkielämään liittyvien esimerkkien kautta, eikö? Hyvä esimerkki käytännönläheisemmästä opiskelusta on esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa toteutettava P2P-opiskelumalli, jossa työelämä tuodaan lähelle opiskelua ja tehdään töitä oikeissa projekteissa oikeille yrityksille.

Tulevaisuudessa urakehitys ei enää välttämättä etene niin kuin perinteinen hierarkkinen kehitys. Uralla ei välttämättä edetä “parempiin” töihin, vaan taitoja kehitetään horisontaalisesti eli taitoja kehitetään laajemmalla alalla. Urakehityksellä työntekijä pyrkii varmistamaan oman työpaikkansa tulevaisuuden kasvavassa kilpailussa eli mitä enemmän osaamista on taustalla sitä varmempi on myös työpaikan pysyvyys tai uuden työpaikan löytäminen tarvittaessa. Urakehityksen ei myöskään tarvitse tapahtua toisten kustannuksella, kunnioitus työkavereita kohtaan täytyy säilyttää. Seija on myös sitä mieltä, että ihmisten täytyisi tehdä mahdollisimman paljon sellaista työtä mistä nauttii.


“Urakehitys ei ole pelkästään hierarkinen kehitys” - Seija Paasovaara

-Seija Paasovaara
Urakehityksen ja koulutuksen kehittymisen ohella tulevaisuuden johtaminen tulee muuttumaan haastavammaksi. Seija tuumaa, että suomalaisessa kulttuurissa polttopisteeseen joutuvat erityisesti win-win -ajattelutavan kehitys ja kateuden kitkeminen: toisten onnistumisista on katkeruuden sijaan iloittava yhdessä. Verrattuna perinteiseen käskytysjohtamiseen ja mikromanagerointiin, johtajan tulee määritellä tavoite ja antaa työntekijälle toiminnan vapaus. Innovatiivista ajattelua rohkaistaan monilla organisaation tahoilla pelkästään johto- tai asiantuntijaryhmien sijaan.

Liiketalouden P2P-opiskelija Lauri mietteliäänä.

Ensi viikolla futurologin mietteitä tulevaisuuden yrittäjyydestä! Iloista pääsiäisviikonloppua!



17.3.2016

A dynamic future - do you have what it takes?

Tervehdys, luet juuri Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden tuottamaa blogia. Blogin kirjoittaminen kuuluu projektiimme, jossa tarkastelemme tulevaisuuden työelämävalmiuksia. Keräämme mielipiteitä ja näkökulmia asiantuntijoilta, opettajilta, yrittäjiltä ja opiskelijoilta. Ensimmäisenä haastattelimme Seija Paasovaaraa, Laurean Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon johtajaa. Tässä hänen mietteensä.

Metataitoja, verkostoja ja rohkeutta! Näin tiivisti johtaja Seija Paasovaara. Tulevaisuudessa työelämä muuttuu haastavammaksi ja monet perinteiset ammatit katoavat. Miten dynaamisessa maailmassa, jossa spesifit taidot ovat lyhytikäisiä, voi menestyä?

“Metataitoja tarvitaan kaikessa työssä” - Seija Paasovaara

Metataidot, mielenkiintoinen sana, mutta tiedätkö mitä se tarkoittaa? Miksi nämä taidot ovat niin tärkeitä? Metataitoja ovat paineensietokyky, intuitio, neuvottelu- ja yhteistyötaidot, tiedonhankinnan valmiudet, emotionaalinen älykkyys. Metataidoilla tarkoitetaan myös sitä , että kykenet sietämään stressiä, et murru paineen alla, etkä ole lyhytnäköinen, vaan katsot myös tulevaisuuteen. Osaat pitää puolesi alati kasvavan kilpailun keskellä ja uskallat tuoda mahdollisesti eriävän mielipiteen esille.

Global is local! Internet on tehnyt maailmasta lähes rajattoman. Tavarat ja palvelut vaihtavat omistajaa vaivattomasti. Monikulttuurisessa maailmassa sinun pitää tasapainottaa erilaisten tapojen tuntemus nationalismin kanssa, omaa kulttuuria ei tarvitse hylätä arvostaakseen muita. Sosiaalisen median ja sähköisten yhteydenpitokanavien yleistyessä voit joustavasti ideoida ilman fyysisen tapaamisen rajoitteita ja kustannuksia eri aikavyöhykkeillä.

“Global is local!” - Seija Paasovaara
P2P-opiskelija Lauri pohtii globalisaation vaikutuksia työelämään.
 
Muistatko kasettisoittimet, tietosanakirjat ja Nokia 3310:it? Entä tunnetko VHS:ät? Jos mikään näistä ei kuulosta tutulta, et ole 90-luvulta. Teknologian kehitys kahden viime vuosikymmenen aikana on ollut räjähdysmäistä. Automatisoidut logistiikkakeskukset ja hitsausrobotit alkavat olla jo menneen talven lumia. Seijan mukaan hyödykkeet keskittyvät entistä enemmän tarpeen sijasta haluun. Vaativan asiakkaan kyltymätön nälkä uusia tavaroita kohtaan on tyydytettävä tulevaisuudessa vihreitä arvoja vaalimalla.

“Vähenevät resurssit on optimoitava vihreitä arvoja vaalimalla” - Seija Paasovaara


Globalisaatio + binäärikieli + bisness = tulevaisuus


Mitä muuta tarvitset tulevaisuuden työelämässä? Millainen on johtajan asema organisaatioissa? Entä mikä on koulutuksen ja modernin urakehityksen kohtalo?

Näihin kysymyksiin saat vastauksen seuraavassa blogikirjoituksessamme!